Laukkaa ratsu reima

Neito on lähtenyt kesäiltana karkuun alituisesti valvovia vanhempia ihmisiä. Eihän nuoren neidon sovi lähteä ratsastelemaan yksin. Eikä ainakaan pelkässä korsetissa - alushame korvissa.

Neito on joulukuvaelmassa esiintynyt Maria. Muuta roolia hänelle ei ole vielä keksitty, mutta eiköhän sinne keskiaikaisen linnan rouvaskamariin mahdu noita neitoja kosijoita odottelemaan ja kirjontatöitä tekemään. Nukke on siis Heidi Ottin käsialaa, korsetti ja alushame itse tehtyjä.

Hevosen ohjeista ja kaavoista kiitokset kuuluvat Veeran talliin.

Hevosen materiaalina on askarteluhuopa. Täyte on polyesterivanua ja silminä helmet. Harja ja pään etuosan valkea läikkä on tehty huovutusvillasta. Kaviot on balsaa. Jalkojen sisällä on paksua Tiimarin alumiinilankaa, joten niiden asentoja voi vähän muutella. Ei ole oikein todenmukainen väritys tällä kopukalla, mutta ihan hyvä ensimmäiseksi tekeleeksi, joka siis valmistui joskus viime talvena.

Haaveena olisi tehdä Veeran ohjeiden mukaan myös satulaa yms, mutta tämän hetkinen ajatus on tehdä tästä pollesta ritarille heppa, jolla hän voi ratsastaa turnajaisiin. Jostain pitäisi vaan löytää kuvaa millaisia satuloita ne keskiajalla käyttivät. Olen ymmärtänyt, että aika massiivisia nykyisiin verrattuna, sillä sellaisen rautakasan kantaminen on takuulla vaatinut aika jykevää satulaa.

Here is my first hand made horse. The intructions are from Veeran Talli. The riding lady is from Heidi Ott collection wearing hande made corset and petticoat.

Pari taulua nukketaloon

Tein pari taulua nukketalon asukkaille. No, eihän siellä ole kyllä se remonttikaan kovin hyvin edennyt, mutta onhan sitten jotain seinälle laittamista, kun remontti saadaan valmiiksi.

Kuvat on tulostettu - käytin sellaista luettelokuvaoptiota tulostusohjelmistosta, joka tuli kirjoittimen mukana. Kehykset on ohutta balsaa, joka on maalattu Metallic Rub-ons -väreillä. Väri on sellaista pehmeää tahmaa, joka hierotaan sormilla puun pintaan. En muista mistä lienen ostanut, joko Tiimarista tai jostain askartelukaupasta.

Nuo kuvat on itse asiassa omia maalauksiani, jotka tein viime talvena pastellimaalauskurssilla. Maisema on tehty kuivapastelleilla ja kukka öljypastelleilla. Otin niistä valokuvat ja tulostin sitten ne. Kuvan laatu ei ole oikein huippu, sillä en jaksanut ottaa kehysten laseja pois kuvaamisen ajaksi. Niin, että jos niissä näkyy jotain outoja heijastuksia, niin johtuu sitten siitä.

Tässä vielä kuvat yksittäin, jos niistä saisi paremmin selvää.

Tämän kuvan mallina oli yksi akryylimaalausopas, jossa opastetaan kukkamaalauksen saloihin. Näyttää muuten, että nukketalon asukkaat on remonttia tehdessään pudottaneet taulun, kun on karmissa halkeama.

Tämän toisen kuvan mallina oli Kamera-lehdestä otettu luontokuva. Muistaakseni oli jonkun luontokuvakilpailun voittokuvien esittelystä.

Couple of paintings for dolls house. The paintings are photographs of my own pastell paintings.

Rengaspaitaa minineuleena

Ritarille pitäisi saada rengaspaita - myös housut, sukat ja lapaset. Onneksi urakassa auttaa jo aiemmin mainostettu kirja "Medieval and Tudor needlecraft". Siinä on nimittäin jonkun taiturin neulomalla tekemä haarniska. Itse törmäsin haarniskaan netissä surffaillessani jo aiemmin ja ilokseni löysin ohjeen sitten tuosta kirjasta.

Ihan samaan tapaan en ajatellut haarniskaa rakennella vaan ritarin puku tulee olemaan vähän oma sovellus ja yksinkertaistus kirjassa annetusta ohjeesta. Tässä vähän kuvaa neuleesta ja ohjesivusta myös.


Ohjeen toteutusta hankaloittaa hitusen puuttuvat kaaviokuvat, joita neuleohjeisiin yleensä liittyy. Tässä niistä ei ole. Jouduin lukemaan ohjeen useaan kertaan ennen kuin tajusin miten se on tehty.

Puikot neuleessa ovat jotain ykkösen luokkaa tai pienemmät. Doloresista ne on tilattu, mutta en enää muista kokoa, sillä noihin pieniin puikkoihinhan ei kokomerkintöjä ole laitettu. Lankana on Madeira Metallic Yarn, jota on käytetty myös kirjan ohjeessa. Tilasin langan Englannista WillowFabrics-nettikaupasta.

Tämä haarniskaprojekti takuulla kestää jonkun aikaa, sillä lanka on saman vahvuista kuin kirjontalankojen yksi säie. Ja valitettavasti pakattu myös siten, että neljä säiettä yhteen. Ennen neulomista joudun siis pätkimään langan ja erottelemaan säikeet sekä kerimään ne johonkin naulomista varten. Hohhoijaa (mummoni olisi sanonut, että "otitko pirulta urakan?")...

Jostain olisi voinut löytyä puolaversiona samantyyppistä lankaa, mutta en jaksanut silloin etsiä. Toivottavasti jonain kauniina päivänä rengaspaidasta on jonkinlainen versio esittelyvalmiina. Mutta olkaa kärsivällisiä.

Here is the knitting for the knight's armour. It is quite slow job..

Vähän huonekaluja ja portaiden muokkausta

Niin, no eihän ne lomasuunnitelmat sitten oikein onnistuneet. Lapset nimittäin alkoivat sairastamaan - tänään viimeisenä neljäs eli kaksivuotias. Oikein mukava tällä helteellä hoidella kuumeisia lapsia. Mutta jospa se tästä.

En kyllä potilaiden hoitamiselta oikein ehtinyt askarrella. Laitan tähän pari kuvaa jo aiemmin tekemistäni sängystä ja pikkulipastosta (vai yöpöytäkö lienee).

Tämän sängyn tein muistaakseni joskus viime kesänä. Se on tehty kokonaan balsasta ja askarteluveistä käyttäen. Toinen balsa oli valmiiksi tuollaista paksua, joten siitä sai helposti nelukulmaisia tolppia sängyn päätyihin. Sänky olisi tarkoitus koristella maalauksin.


Pikkulipasto on myös ohutta balsaa. Vetimet vielä puuttuu ja tämäkin olisi tarkoitus maalata. Laatikot jopa aukeavat, joten pitäisi niihin jotain täytettäkin varmaan laitella.

Täytyy sanoa, että vieläkin on muistissa tuo tuskailu noiden laatikoiden liimailun kanssa. Melko toivotonta saada kaikki ohuttakin ohuemmat osat niin suoraan, että laatikot toimisivat ja näyttäisivät vielä olevan suorassakin.

Jossain aiemmassa kirjoituksessa oli jo kuva noista portaista. Tässä lauantaina käsittelin ne pyökin värisellä petsillä ja laitoin sitten porrasmaton paikalleen. Porrasmatton on Tiimarin leveää lahja/koristenauhaa. Kaiteet puuttuvat, niin ja se Harry Potterista tuttu komero portaiden alla...

Here are a bed, a drawer and the stairs I have made last summer.

Ritarille mekko

Sain kuin sainkin sitten väsätyksi jonkinlaisen tunikan ritarille.

Tunikan kaavat ovat kirjasta Medieval and Tudor Needlecraft. Kirjassa on paljon tähän aikakauteen liittyvää ohjetta, lähinnä noita ristipistojuttuja. Tunikan on ohutta villakangasta koristenauhalla koristettuna. Vyö on nahkaa, joka on koristeltu ääriviivatarroilla. Kengät puuttuu...

Niin, ja miekka on lainattu kuvausrekvisiitaksi yhdeltä pojan Teini-ikäiseltä mutanttininjakilpikonnalta.

Here is the knight in his tunic which is made from thin wool fabric. The sword belongs to my son's Teenage Mutant Ninja Turtle.

"Man in tights"

Nyt on sitten ritarilla vähän otsatukkaakin. Tosin, kyllä tuo minusta edelleen vähän on sellainen maalaispojan kampaus.. Ritari tästä kuitenkin tehdään, sillä nyt on sitten trikootkin jalassa.


Materiaalina on uimapukulycra. Sain tässä taannoin yhdeltä tanssi- ja luistelupukuja valmistavalta ihmiseltä pussillisen lycrapaloja askarteluun ja hyödynsin nyt yhden palan tähän tarkoitukseen. Tekniikka on sama kuin aiemmin esitellyissä neidon sukissa. Nyt ompelin vähän kauempaa reunasta, sillä tämä materiaali ei veny yhtä paljon kuin sukkahousut ja on paksumpaa. Ompelin siis sauman noin sentin päähän taitteesta.

Sellainen huomautus muuten, jos joku tätä sukkatekniikkaa kokeilee, että kannattaa sitten ommella sen putkilon toinen pää umpeen, niin kääntäminenkin sujuu jollakin tavalla. Muuten se on melkoisen toivotonta.

Keskiajalla tällaisia housusukkia pidettiin päällä vyön avustuksella, mutta tässä tapauksessa ne on ommeltu ihan suoraan vartaloon kiinni.

Ritarilta muuten puuttuu myös nimi. Ehdotuksia otetaan vastaan.

Aikatauluasiaa siten, että tässä on kaikenlaista reissua tiedossa muutamaksi seuraavaksi päiväksi, joten blogia mahdollisesti seuraavat lukijat saanevat uutta luettavaa vasta ensi viikolla. Ellen sitten tänään vielä innostu ompelemaan tunikaa ritarille, ettei tarvitse pelkissä sukissa värjötellä.

Knight has his new tights on. They are made from lycra usually used for swimming suits.

Ritari vai metsänpeikko?

Tällainen siitä sitten tuli - ritarista. Vai onkohan tämä mieluummin maalaispoika?

Tukka on vielä vaiheessa. Mietin kovasti millaisen tukan tekisin. Pitkän tukankin olisi voinut periaatteessa tehdä, mutta se korosti entisestään noita melko tyttömäisiä kasvoja. Mikähän siinä on, että tytön kasvot on paljon helpompi maalata kuin pojan tai miehen? Pitäisi olla paremi valikoima akryylivärejä, jotta saisi paremmin noita sävyjä. Nykyisellä valikoimalla väreistä tulee aina aika voimakkaita ja tulos on sitten tuollaiset meikatut, naiselliset silmät.

Seuraavassa kuitenkin ritari-metsänpeikon matkaa piipunrassihökötyksestä tähän muotoon. Seuraavassa kuvassa on väljät villahousut koetuksella, ja kädet myös.

Kokeilin nyt eka kertaa tuota askarteluhuopaa vartalon tekoon ja sehän toimii loistavasti. Ei haittaa vaikka joku liitos vähän irvistäisi, sillä täytteet pysyy kuitenkin suunnilleen siellä missä on tarkoitus. Seuraavassa kuvassa mies on täytetty ja harjoittelee kävelyä. Ihme ja kumma, se pysyy jopa itsekseen pystyssä.


Koska tyyppi on melkoisen kalpea, niin pohjustin sitä vähän vanhaksi menneellä Joe Blascon meikkivoiteella. Voitelun tarkoitus on saada väri menemään kaikkiin syvennykseen, jotta saataisiin aikaan vähän kolmiulotteisempaa vaikutelmaa.

Valitettavasti tuo väri uppoaa kyllä kaikkiin tahattomiin naarmuihin, mutta eiköhän en keskiajan ritarit olleet melko arpisia joka tapauksessa.

Seuraava operaatio oli sitten se ahdistava kasvojen maalaus, johon ei koskaan voi olla tyytyväinen. Lapset sanoi, että tytöltä se näyttää (minustakin se näytti tai sitten joltain avaruusoliolta), mutta on tyydyttävä siihen mihin muotoilut antavat periksi eli tällainen siitä sitten tuli.
Niin, ja tässä sitten vielä ritari-metsänpeikko koko komaudessaan. Pahoittelen huonoa kuvan laatua. Oli jotenkin pimeä kuvauspaikka.

Hiusten tekemisessä päädyin kokeilemaan sitten itselleni ihan uutta tekniikkaa. Ohjeet löysin tuosta jo aiemmin mainostetusta Carringtonin kirjasta. Eli silppusin siis silkkikuitua noin kolmen millin pituiseksi silpuksi, valelin riatarin päänahan liimalla ja tökin silppua liimaan. Ihan valmiiksi en ehtinyt hommaa saada tänään, mutta pitänee huomenna liimata lisää hiuksia.

Tässä vielä kuva ritari-metsänpeikosta koko komeudessaan. Tässäkin tapauksessa kuvauspaikka oli surkea, mutta luulen, että ritari tullaan näkemään vielä valoisammissakin ympyröissä jatkossa.


Pictures from "newly baked" knight and from his journey from pieces to whole.

Ensimmäinen ritari (?) uunista ulos

Sunnuntaina iski illalla vastustamaton halu leipoa ritari. No ei kun tuumasta toimeen. Jmes Carringtonin aivan upean kirjan ohjeiden avustuksella aloin sitten töihin.


Muotoilin Puppen Fimosta tällaiset osat: kaksi kouraa, kaksi jalkaa, torso ja päänuppi. Tässä kuvassa ne odottavat vielä uunin lämpiämistä. Täytyy kyllä sanoa, että pitkä matka on vielä siihen, että saisi nuken kasvoista sellaiset kuin haluaa. Nyt niistä tahtoo tulla ennemminkin sellaiset kuin sattuu tulemaan.

Paistamisen jälkeen osat näyttiväst tältä. Tässä osat suunnilleen muotoonsa kasattuna. Pääjalkainen...
Yön yli levättyäni (niin tai osienhan sitä piti levätä) aloitin nuken kokoamisen. Jaloissa ja käsissä on reiät yhdistämistä varten, samoin kaulassa. Torsosta kulkevat reiät läpi olkapäästä olkapäähän ja kaulasta alas. Nämä siksi, että kokemus on osoittanut, että tällä tavalla hökötys pysyy paremmin koossa. Kirjan ohjeiden mukaan massaan ei tehdä läpi meneviä reikiä. Mutta onneksi luovuus on sallittua. Seuraavassa kuvassa nukke on koekasattuna Carringtonin kirjan mallikuvan päälle, jotta mittasuhteet tulisivat suunnilleen oikein.

Niin, ja liimanahan oli sitten pikaliima Super Attack. Ja sen kyllä huomaa nyt sormissaan. Molempien käsien etusormien pinnalla on kiusallinen liimakerros, joka tuskin irtoaa kuin kulumalla. Mutta mitäpä sitä ei olisi valmis kestämään harrastuksensa eteen.

Tässä vielä kuva tulevasta ritarista kasattuna ja liimapullon varaan tuettuna. Näin jälkikäteen täytyy sanoa, että sormiaan olisi säästänyt, jos olisin liimannut nuken tuolla liimalla pikaliiman sijaan. Kärsivällisyys on kuitenkin hyve, jota minulle ei liiemmin ole suotu ja kyseisen liiman vaatima kuivamisaika tuntui liian pitkältä.

Ritarin tarina jatkuu myöhemmin tapahtuvalla toppaamisella ja maalailulla. Voi olla, että se menee kuitenkin huomiseen, sillä nämä arkielämän velvollisuudet häiritsevät välillä harrastamista.

I wanted to create a knight for the lady in the castle. I used instructions from the marvellous book above.

Kirjallisuutta

Vielä pikainen kirjallisuushuomautus tälle illalle. Noita keskiajan vaatteita, kenkiä ja kampauksia olen etsinyt netistä ja useista eri kirjaston aihetta käsittelevistä kirjoista. Viimeisimmät vinkkini otin kirjasta "Clothes of the Medieval World", josta löytyy kuvia esimerkiksi noista kummallisista kärsäkengistä. Netistä en onnistunut nyt kaivamaan tähän yhtään kuvaa kyseisistä jalkineista.

Laitetaan tähän nyt vielä kuvaksi maisema Vaajakosken kanavalta, kun ei sattunut aiheeseen sopivampaa kuvaa löytymään.

Mari(a) de Montecaldo

Linnanneito sai myös vaatteet päällensä juhannuspäivän ahkeroinnin tuloksena. Oli sopiva ilma näpertelyyn, koska oli kylmä ja satoikin vähän väliä. Esikoiseni sanoi, että "tuon tytön nimi on sitten Mari", mutta jotenkin tuntuu, että "Maria" sopisi ehkä paremmin keskiaikaiseen tyyliin.

Tämä Mari tai Maria on siis kasvatettavana aiemmin esitellyn Rouva Nimettömän hoivissa. Keskiajallahan oli tyylinä, että neidot ja urhot lähetettiin kasvattettavaksi johonkin hyvämaineiseen kartanoon tai linnaan. Ja oli ihan hyvä, jos samalla reissulla löytyi sitten puolisokin, kenties ritari?

Tässäpä kuvaa Mari(a)sta.

Marilla on päällään satiinista ommeltu ja nauhoin somistettu puku. Itseasiassa tämä on nyt se aluspuku ja se tarvitsisi vielä päällyspuvun, mutta on melko mahdotonta saada aikaan siistiä vaikutelmaa kahdella päällekkäisellä puvulla tässä mittakaavassa. Tai ainakin kankaan pitäisi olla tosi ohutta ja sitten sen ompelu on tuskaa (ainakin minulle).

Koska Mari(a) on vielä neito, niin hänellä on hiukset auki ja hiuksilla panta. Panta on tehty tuikkukynttilän kuoresta, mutta ehkäpä se vaihtuu vielä kultaiseen päävanteeseen. Seuraavassa kuvassa puku vielä takaa, josta se on kurottu nyörillä vartalonmyötäiseksi.
Jalassaan Mari(a)lla on ajalle tyypilliset kärsäkengät. Kengät on tehty joustokantista, siis kuminauhan ja kanttinauhan risteytys. Ainakin toinen kengistä näyttää siltä, että se kaipaa suutaria tai mahdollisesti kokonaan uusimisen.
Niin, nyt linnanneito Mari(a) jää sitten odottelemaan sitä päivää, jolloin uljas ritari ratsastaa häntä kosimaan...

Jos jota kuta kiinnostaa tuo puvun ohje, niin se löytyy täältä:

http://www.keskiaika.org/kirjasto/aluspukuohje/aluspohje.htm

Young lady of the medieval castle, which will be reality some day in future..

Juhannuksen linnanneito

Eilisen päivää tuunailin yhtä aikaisemmin tekemääni nukkea. Nukke oli aika karsea kapistus edellisessä olomuodossaan. Hmm.. taaskaan ei tullut otettua sitä ennen-kuvaa. No, joka tapauksessa putsasin edelliset naamamaalaukset kynsilakan poistoaineella ja irrotin aiemman peruukin. Maalasin uudet kasvot akryyliväreillä ja tein uuden kampauksen. Hiuset ovat viskoosihiusta, jonka olen hannkinut ihan rapakon takaa saakka. Silloin en huomannut, että Suomessa olevissa nettikaupoissa olisi ollut hiusmateriaalia saatavilla. Tällainen ilmestys neidosta sitten tuli.
Tälle nukelle olen jossain mielenhäiriössä tehnyt tuollaiset pitkät kädet ja jalat. Joten raukka joutuu sitten ikuisesti seisomaan ellei joskus pääse petiin makaamaan. Vartalo on piipunrassia, joka on topattu täytevanulla ja päällystetty myös kestovaippaan soveltamallani itsekiinnittyvällä sideharsolla (Elatsomull haft). Sukat on tehty polvisukasta seuraavalla ohjeella, jonka nappasin jostain englannin kieliseltä nettisivustolta.

"Ompele sukkaan sauma pitkittäin siten, että ommel kulkee noin puolen sentin päässä reunasta. Tiheä siksak-ommel on hyvä. Leikkaa ommeltu putkilo irti sukasta ja käännä se oikein päin vaikka neulepuikkoa apuna käyttäen. Pujota sukka jalkaan ja leikkaa saksilla poikki sopivasta kohdasta. Yläosan voi liimata jalkaan (tai vaikka viritellä sukkanauhat, jos huvittaa). Alaosa liimataan jalan alle kiinni."

Tässä vielä lähikuva kasvoista. Toisaalta, nämä lähikuvat paljastavat armotta aina kaikki maalarin virheelliset kädenheilautukset ja vinot viivat.

Minikokoista kestovaippailua

Tämä vauveli on ollut meillä jo jonkun aikaa. Lienee ollut ensimmäisiä miniatyyriesineitä, mitä olen hankkinut. Vauva on vähän kärsinyt, sillä se tipahti kerran lattialle ja toinen posliininen käsivarsi irtosi. Liimasin sen pikaliimalla paikalleen, mutta vauvalla on nyt tuollainen ikuinen vilkutusasento. Vauva on saapunut meille Doloresin kautta.


Tällä vauvalla on itseneulomani mekko ja hattu. Puikot oli jotkut käsittämättömän ohuet alle 1mm ja lankana Venne Colcoton. Puku ei oikein onnistunut, sillä neulekäsialani on aika löysää ja se on vähän haitaksi näissä miniväkerryksissä. Jonkinlaisen mekon ja hatun sain kuitenkin aikaiseksi. Mitään varsinaista ohjetta ei ollut. Tässä vielä kuva mekosta ja hatusta.

Sitten varsinaiseen aiheeseen eli niihin kestovaippohin. Tämä vauva kuuluu nähtävästi aiemmin esitellyn Irenen perheeseen. Minulla ei nyt ole ihan tarkkaa tietoa millaisia vaippoja empiretyylin aikaan käytettiin, mutta olettaisin ettei ainakaan kertakäyttöisiä. Siksipä ajattelin tehdä tälle vauvalle kestovaipat.
Minikokoiseen vaippaan tarvitaan palanen sideharsoa, joka taitellaan perinteisillä vaipan taitteluohjeilla oikeaan muotoon (lisään linkin ohjeeseen myöhemmin, jos onnistun ohjeet löytämään). Itse käytin tässä vaipassa "Elastomull haft" -nimistä harsoa, joka on sellainen, että tarttuu itse kiinni ja siis näppärä tällaiseen tarkoitukseen. Ei tarvitse mitään erillisitä kiinnitystä. Toisaalta, tavallisesta sideharsosta tehtynä vaipan voi toki ommella parilla pistolla kiinni, jotta pysyy.

Vaipan päälle puetaan tietysti villaiset vaippahousut. Housut on ommeltu ohuesta merinovillaneuloksesta (joka on muuten aikanaan ihan 1:1 kestovaippatarpeeseen ostettua). Mitään erityistä kaavaa en käyttänyt, vaan piirsin mallin minivauvaa apuna käyttäen. Sitten vaan ompelin sivusaumat ja pujotin ompelulankaa nyöriksi vyötärölle.

Tässä vielä kuva minivauvasta vaipassaan ja villahousuissaan.


Cloth diapers in miniature world.

Tulevaisuuden haaveilua

Joku on voinut miettiä, että miten tuo Rouva Nimetön keskiajalta sopii tähän rakenteilla olevaan nukkekotiin. No, eihän se tietysti sovikaan. Minulla on nimittäin yli vuosi sitten äitienpäivälahjaksi saamani Talo Aurinkoinen odottamassa sitä hetkeä, että pääsisin sitä kokoamaan. Projekti on ollut jäissä sekä liikaa työllistävän opiskelun että tilaongelmien takia.

Nyt kuitenkin nuorimmainen (2v) muutti vihdoin sänkyineen pois meidän huoneesta ja olen saanut hyllyt sellaiseen järjestykseen, että sinne mahtuisi ehkä toinenkin nukketalo kasattuna. Talo Aurinkoinen on siis tämä Gepetton malli:

http://www.gepetto.fi/u2q1/PIF/104nk1.htm

Minusta se on justiinsa passeli keskiaikaiseksi linnaksi. Tai siis sehän käy lähinnä sellaiseksi linnan keskustorniksi, jota myös donjoniksi nimitetään. Alin kerros tulee olemaan kiveä (hyviä ehdotuksia kiviseinien ja lattian materiaaliksi?) ja kaksi ylemää kerrosta puuta tai kiveä. Alimpaan kerrokseen tulee keittiön tapainen, keskikerrokseen sali, jossa herrasväki viettää aikaansa ja ylimpään osaan linnanherran ja rouvan makuukamari. Ja tähän suunnitelmaan kuuluu oleellisena osana rengaspanssari ritarille..

No, ehkä joskus saan senkin projektin käyntiin ja jopa valmiiksikin. Kiva on ainakin suunnitella.

I'm planning to build a medieval castle in miniature scale.

Hyvää Juhannusta kaikille!

Juhannuksen kunniaksi vielä kuvia keskeneräisestä talohökötyksestä. Alakerran toinen huone tulee luultavasti toimittamaan kylpyhuoneen virkaa. Siitä vievät ison osan rappuset, joten paljon ihmeitä sinne ei edes mahdu. Mutta jospa edes kylpyamme ja muut tykötarpeet.


Portaiden ohje on kirjasta "How to make your doll's house special". Materiaalina on kahta erivahvuista balsaa ja työ on tehty ihan askarteluveitsellä ja hiomalla.

Alakerran toinen huone on makuuhuone. Sinne olen nikkaroinut sängyn ja yöpöydän. Yöpöydästä puuttuu laatikoiden nupit ja sängystä vielä kaikki tykötarpeet. Peitto on lähes valmiiksi ommeltu, mutta muut materiaalit on vielä mietinnässä. Vähän vaikea löytää sopivan ohuita kankaita, jotka laskeutuisivat edes jotenkin.

Sänky ja lipasto ovat balsaa. Ohje kirjasta "Doll's house furniture: easy-to-make projects in 1:12 scale". Molempiin on tulossa koristemaalaukset kirjan mallien mukaan.

Toisen kerroksen olohuone?

Toiseen kerrokseen tein alunperin olohuoneen. Nyt en ole ihan varma sen merkityksestä, sillä uuteen kolmanteen kerrokseen on tulossa isompi sali/olohuone. Ehkäpä tämä huone voisi sitten olla vaikka herrasmiesten oleskelutila. Väritys on kyllä aika vaalea, joten paremmin sopisi vaikka naisväelle. Tai sitten tämä voisi tietysti jatkossa olla ruokasali, koska tuo kyökki on niin pahuksen pieni.


Tämä taloni ei tosiaan täytä ihan oikeita nukketalon mittoja, sillä huoneet ovat matalahkoja ja syviä. Leveyttä taas on liian vähän. Mutta olenkin ajatellut, että tämä voisi olla vaikka herrasväen kesähuvila tai vastaava, jossa tilat eivät ole oikein asianmukaiset.

Vielä erillinen kuva tuosta takasta, joka on itse asiassa ensimmäinen nuketaloon tekemäni kaluste (onkohan takka kaluste?). Ohjeen takkaan otin kirjasta "How to make your doll's house special". Materiaalina on muropaketin pahvi, balsa ja askarteluhelmet.

Vähän huono on näitä kuvia ottaa, sillä kamera ei oikein mahdu mökkiin. Olisi pitänyt kuvata ennen paikalleen laittoa, mutta myöhäistä nyt.

Keittiö rakenteilla

Toisen kerroksen toiseen huoneeseen on tulossa keittiö. Keittiön lattiassa on luukku, josta pääsee alakertaan portaita pitkin (niin... minimaailmassahan kaikki on mahdollista). Seinään tuleva valeovi vielä puuttuu, mutta sellainen olisi suunnitteilla.



Takaseinällä on vanhanaikainen hella, joka on rakenneltu balsasta sekä nukkekodin kaakeliarkista. Samaa materiaalia on myös seinä hellan takana. Tässä vielä kuva hellasta.

Hellan alla oleva tiililattia on tehty hiontapaperia pilkkomalla. "Tiilet" on sitten liimattu pahville. Lattia on balsasuikaleista, joka on maalattu valkoisella akryylivärillä vaaleaksi. Seinien alaosaan on tulossa puolipaneeli, valkoinen sekin.

Ja pitäisi varmaan jonkinlainen kaide tuohon luukun ympärille rakentaa, etteivät nukketalon lapset tipahda portaisiin...

Nukketalon rakentelua

Toistaiseksi ainokainen pystyssä oleva nukketaloni on yli 30 vuotta vanha lastulevyinen kapistus. Sain sen aikanaan isältäni joululahjaksi joskus 70-luvun alkupuolella. Nukketalo on ollut meillä esikoisella käytössä vuosia sitten ja lojui hylättynä varastossa. Esikoinen on jo lähes 14-v, joten hän ei enää (tai vielä) leiki nukketaloilla. Ajatuksena oli ensin, että kunnostaisin talon perheemme pienille neideille, mutta innostuinkin sitten itse sillä leikkimään. Seuraavassa kuvassa nukketalo suunnilleen alkuperäisessä asussaan.



Olen vähän tapetoinut huoneita ja laittanut lattioita. Alakerran toinen huone on vielä ihan alkuperäisessä asussaan, lukuunottamatta siellä olevia portaita, jotka nikkaroin balsasta joskus viime kesänä. Viime talvena sain sitten ahaa-elämyksen, että minäpä rakennankin kolmannen kerroksen taloon ja sitä olen sitten yrittänyt tehdä.

Koska olen todellinen sahan vieroksuja, niin päädyin sellaiseen ratkaisuun, että teen lisäkerroksen pahvista (paspispahvia). Ja niin olen sitten tehnyt. Rakensin pahvista ja puurimoista seinät, jotka sopivat entisen talon jatkoksi. Ylin kerros on vielä vailla pintamateriaaleja, mutta ulkoseiniin on tarkoitus laittaa laudoitus (pysty vai vaaka?) ja sisäseiniin varmaan tapettia. Lattia on jätskitikkuparkettia, mutta se on vielä pinnoittamatta. Tarkoitus on laittaa petsiä pintaan ja kiillottaa antiikkivahalla.

Yläkertaan tulee kierreportaat vasemmanpuoleisesta toisen kerroksen huoneesta. Ovet ovat valeovia, sillä väliseinät alkuperäisessä talossa ovat umpinaiset. Enkä uskaltanut niitä alkaa sahailemaan. Vielä pitäisi nikkaroida katto ja etuseinä, mutta puurimavarasto on toistaiseksi ehtynyt.

Roombox - "Kaffepaussi"

Tein viime syksynä miehelleni synttärilahjaksi tällaisen metsästysaiheisen roomboxin. Aiheena siis kahvitauko onnistuneen metsästysretken päätteeksi.


Laatikkona on Tiimarista hankittu puulaatikko. Taustakuvan olen maalannut itse pastelliväreillä ja liimannut laatikon sisälle. Maasto on tehty itsekovettuvasta massasta, jonka päälle on liimattu hiekkaa ja kiviä kotipihalta. Kivellä oleva suklaapaperi on tulostettu netistä, kuten myös keksipaketti. Haulikon olen tehnyt balsasta, piiput pumpulipuikkojen putkista ja metalliosat foliovuoasta. Pupu on piipunrassirunkoon huovutettu. Termari on tehty myös foliovuoasta.

Nukke on valmiina ostettu ja sillä on alkuperäiset housut päällä. Paidan tein ohuesta raitapuuvillasta ja pipo on neulottu villalangasta. Kumisaappaat on tehty kestovaipoissa käytettävästä pul-materiaalista. Kangas on siis polyuretaanilaminoitua trikoota, joka oli aika toimiva tässä, koska se pysyi itsekseen muodossa. Nahka tuntui liian jäykältä. Saappaat on päällystetty sadevaatteiden paikkaamiseen tarkoitetulla liimapaikalla ja heijastinnauhat on leikattu oikeasta heijastinnauhasta.

Reppu on tehty ohuesta villakankaasta ja nahan palasista.

I made this roombox for my husband to his birthday. There is a coffee break going on after the hunt. The background is my own pastell painting, the rabbit is hand made and packages are prints from someones blog.

Rouva nimetön - keskiajalta

Tämä rouva taitaa olla ensimmäinen tekemäni massanukke. Nukke on muuten aika onnistunut, mutta kädet ja jalat ovat aivan hirvittävät. Onneksi ne jäävät aika hyvin vaatteiden alle piiloon. Kyseinen daami sai kyllä uudet kasvot ja hiukset tässä pari viikkoa sitten. Valitettavasti minulla ei ole kuvaa aiemmasta olomuodosta.

Ensimmäisen maalauskerran jälkeen olen onnistunut hankkimaan riittävän pienen siveltimen, jotta kasvojen maalauskin on jotenkin mahdollista. Tämän rouvan hiukset ovat myös silkkikuitua, joka tuntuu olevan aika hyvä materiaali nuken tukkaan tässä mittakaavassa. Ainoa ongelma sen kanssa on, että siitä irtoaa höytyviä ihan tolkuttomasti. Onneksi hiuslakka auttaa myös nuken kampaamisessa..


Rouvasta on tarkoitus tulla keskiaikainen linnanrouva. Hänelle siis kuuluu huntu hiuksille, koska hän on jo varttuneempi ja naimisissa. Huntu on kuitenkin poistettu kuvauksen ajaksi. Hiuksissa oleva verkko on tehty neulomalla harvaa kullanvärisellä muliinilangalla. Puvun mallin nappasin jostain keskiaikaharrastajien nettisivustolla ja on siis tarkoitettu ihan 1:1 tehtäväksi. Netissä ollet kaavat olivat kuitenkin lähes sellaisenaan sopivat 1:12 mittakaavaan.

Rouvalle pitäisi vielä ommella päällyspuku ja viitta, mutta toistaiseksi niiden tekemiseen ei ole liiennyt aikaa.

Niin, ja nimihän tälle rouvalle pitäisi keksiä. Ehdotuksia otetaan vastaan.

Anastasian muodonmuutos

Anastasia-parka joutui aika pitkään olemaan pelkässä korsetissa ja alushameessa. Lopulta kuitenkin sain aikaiseksi ommella rouvalle uuden puvun. Puku on empire-tyyliä ja innoittajana toimi keväällä Teemalta tullut tv-sarja "Forsytein taru". Siispä Anastasia alias Irene Forsythe sai sitten valkoisen pitsein somistetun puvun.



Puvun malli on kirjasta "Making and Dressing Doll's house Dolls", kirjoittanut Sue Atkinson. Rouvan hiukset ovat silkkikuitua (Tussah-silkki) ja niiden somisteena on pääsiäishöyhenen osa.

Kuvassa oleva tuolin olen myös itse askarrelut. Materiaalina on balsa ja muutama cocktail-tikku.

Joulukuvaelmaa kesäkuussa

Jouluna 2008 ryhdyin tekemään lapsille iloksi joulukuvaelmaa. Sitä varten tarvitsin Joosefin, sillä minulla ei ollut sopivaa miespuolista nukkea varastossa. Teinkin sitten Joosefin nukkemassasta. Oheisessa kuvassa on tekemäni joulukuvaelma.



Maria ja Jeesus-lapsi ovat molemmat Heidi Ottin käsialaa ja saapuneet minulle Doloresin kautta. Vaatetus sekä muut rekvisiitta ovat itse tehtyjä. Talli on pahvisuikaleista, jotka on maalattu akryyliväreillä. Oljet ovat pätkittyä ja hienonnettua pellavanarua. Vesisaavin olen tehnyt balsan suikaleista ja narusta, vesi on keinovettä. Eläimet ovat peräisin paikallisen S-Marketin "leluosastolta".

Blogi vihdoin aloitettu

Niin, nyt se on vihdoin tehty - siis perustettu tämä blogi. Pitkään olen asiaa jo harkinnut, mutta en ole oikein uskaltanut, koska maailma on täynnä toinen toistaan upeampia miniatyyriaiheisia blogeja enkä ole varma pystynkö moiseen saavutukseen.

Olen harrastanut miniatyyrejä noin puolitoisyta vuotta. Olen siis aloittelija. Innostukseni sain alunperin jonkun blogista - ja siitä, että olen aina haaveillut pienoismallien tekemisestä. Ja mikäs sen parempi tapa toteuttaa pienoismallihaavetta kuin nukketalot ja miniatyyrit. Kaikenlaista pientä on tässä syntynyt ja laittelen tänne pikkuhiljaa niistä valokuvia.

Muutaman mininuken olen tehnyt massasta. Tässä kuva yhdestä - olisikohan järjestyksessä toinen nukkeni.


Tämän nuken nimi on "Anastasia" - tyttäreni on hänet ristinyt. Tosin, tällä hetkellä rouva on muuttunut esittämään Irene Forsytheä katkelmassa tv-sarjasta Forsytein taru. Ja puvustuskin pon hitusen muuttunut eli roiva on saanut empiretyylisen mekon päällensä pelkkien alusvaatteiden sijaan.