Puvustusta vaihteeksi

Piiitkästä aikaa aloin sitten räätäliksi ja tekemään leninkiä koossa 1:24. Veikkaan, että tämän projektin jälkeen vaatteiden teko 1:12 mittakaavassa tuntuu melko helpolta...

Kankaanksi valitsin ohuen puuvillan, jonka olen ostanut jostain tilkkutyökankaiden löytökorista. Oi sopivan pienet kuviot jopa tähän mittakaavaan. Toinen etu tuossa puuvillassa on ainakin omien kokemusten mukaan se, että se pysyy Fray Staylla kohtuullisen hyvin kasassa reunoista toisin kuin jotkut silkki/satiinikankaat, joita olen sillä käsitellyt. Puuvillan huono puoli on sitten se, ettei se tosiaan laskeudu yhtään tippaa - ainakaan tässä mittakaavassa. Kaikki rypyt pukuun on tehty kastelemalla, rutistamalla ja silittämällä päältä.

Tässä kuva puvusta.

Here is picture of the 1:24 scale dress I have made. The instructions are from Sue Atkinsons' book "Making and Dressing Dolls house Dolls". I reduced the patterns so that they are suitable for a doll in sccale 1:24. The fabric is pure cotton.


Puku on ommeltu ja liimattu nuken päälle, eikä sitä takuulla saa pois kuin kappaleina. Yleensä yritän tehdä vaatteista sellaisia, että ne saa vain yhden sauman purkamalla pois, jos haluaa. Mutta nyt en viitsinyt yrittää.

Kankaassa on pieniä vaaleamman punaisia kukkakuvioita. Helman pitsi on rypytetty tällä. En tiedä kapistuksen (pleater) suomenkielistä nimeä, mutta sehän on sellainen kumimatto, jossa on pieniä syvennyksiä, joiden avulla kankaan saa vekitettyä. Hameessa on kaksi kerrosta, alushame ja päällyshame, lisäksi tuo jakun alaosa, joka on itseasiassa sekin tehty kuten hame. Puvun ohje on Sue Atkinsonin kirjasta "Making & Dressing Dolls house dolls" nimeltään Walking dress, jonka kaavoja olen silmämääräisesti pienentänyt puolella (ei kopiokonetta käytössä).

Tässä puku sivusta nähtynä.

Reunojen picot-nauhat olen liimannut ja pistellyt muutamalla pistolla kiinni sieltä täältä. Helmojen alareunat huolittelin silitettävällä päärmäysnauhalla, mutta muut reunat on vain käsitelty Fray Staylla.

Vielä yksi kuva puvusta takaa.



Alkuperäisen ohjeen mukaan pukuun kuuluu vielä hattu ja päivänvarjo, sillä se on ilmeisesti tarkoitettu ulkoiluun. Katsotaan saanko nekin tehdyksi. Tähän pukuun minulla meni käytännössä kaikki liikenevä aika tänään, siis useampia tunteja. Tosin, siinä välissä piti käydä kaupassa, kuskata uimakoululaista ja laittaa ruokaa...

Kampaajan ja suutarin töitä

Sunnuntaina illalla, kun pienimmät muksut nukkui ja isommat oli elokuvissa, toimin nukkekampaajana ja -suutarina. Tein tälle 1:24 leidille hiukset samasta silkistä mitä on ritarin päässä. Silkkinippu on hauskan värinen, sillä siinä on vähän vaikka mitä ihan vaaleasta aika punertavaan kuituun. Tälle daamille tuli sitten tällainen tukka.


En keksinyt muunlaista kampausta kuin tuollaisen sykerökampauksen. Oli aika työlästä yrittää mitään tarkkaa näin pienelle. Mittakaavaa osoittaa tuossa arpakuutio, joka on siis ihan standardikokoa jostain lasten pelistä.

Rouvalle piti saada myös kengät. Kengät on maalattu suoraan jalkoihin ruskealla ja mustalla akryylivärillä. Tässä vielä rouvan sivuprofiili.


Sunday night I made hair and shoes for this 1:24 scale lady. Hair is silk and shoes are painted with acrylic paints. This lady is about 7cm high.

Ai niin, leidi poseeraa tuossa tulevan leninkikankaansa päällä. Siitä kuvia seuraavaksi.

Nukkeleipomuksia

Minulla olisi noita nukkeja jo ihan tarpeeksi ilman uusiakin. Kuitenkin päätin taas hioa taitoja ja tein muutaman uuden tässä illan ratoksi. Tällä kertaa käytin muutamaa valmismuottia kasvojen teossa - siksi niin monta sainkin aikaiseksi.

I made couple of new dolls - even I have already house full of dolls waiting to be dressed. This time I used molds for the faces. Here is lady if the evening.

Tässä illan leidi.


Seuraava tekele voi olla joko mies tai sitten vanhempi rouva. Koska tein vain pään ja kaulan jättää se vähän tilaa mielikuvitukselle vielä kasvojen maalaamisen jälkeen.

The next one may be a gentleman or an older lady, I'll decide when the face is painted and he/she revelas herself/himself.


Jalat ja kädet on kyllä aika miesmäiset..

Seuraava viritys onkin ihan uusi aluevaltaus - nimittäin vauva. Tällaisen sain aikaiseksi.

Then a completely new idea - a baby. Looks like this.

Viimeisenä vielä pakollinen mittakaavaharjoittelu eli jälleen daami koossa 1:24. Vähän paremmin jo nuo kädet ja jalat sain pieniksi ja lyhemmiksi kuin viimeksi. Saas nähdä mikä tästä tulee.

And then the obligatory practice - lady in scale 1:24.


Tässä viimeisessä ei ollut muotteja käytettäväksi eli kasvot on vapaalla kädellä muotoillut.

Minulla alkaa olla näitä nukkeja tupa täynnä pikkuhiljaa. Suurin osa odottaa vaatetusta ja siihen pitäisikin seuraavaksi ryhtyä. Pitänee pikkuhiljaa alkaa harkita jonkun kauppaamista/arpomista johonkin toiseen nukketaloon..

Niin, ja olisi kiva lukea vierailijoiden kommentteja ja ajatuksia tekemisistäni.

It would be nice to read your comments.

Kääpiölle hiukset ja villapaita

Maalasin sitten tämän kääpiön ja tein sille nutturan viskoosihiuksista. Tarkoitus oli siis tulla kääpiö keskiajan linnaan. Jossain mielenhäiriössä aloin sitten lauantai-iltana neulomaan pientä villapaitaa, puikot tosi ohuet ja villalanka Doloresin ihanaa ohutta lankaa.

Paidasta tuli tälle hahmolle ihan sopiva, joten nyt sitten täytyy varmaan miettiä sille uusi elämä.


Kengät pitäisi maalata ja ehkä tälle voisi tehdä vaiheeksi vaikka housut, sillä vaikuttaa enemmän sellaiselta nykyaikaiselta eläjältä.

I decided to add some english texts, because I have noticed visitors from overseas.

So, same in english. This "little woman" was supposed to live in medieval castle, but then I knitted a miniature jumper for her. So now it seems that she will be more a modern lady in size 1:24.

Kasvomaalausta

Nyt on isoimmalla ja paremmin onnistuneella "puolituisella" jonkinmoiset kasvot. Täytyy kyllä sanoa, että näyttää aika karmealta näin isona suurennuksena. Onneksi luonnossa kaikki arvet ja haavat ei näy niin selvästi.

Tässä kuvassa 1:12 neiti.



Kuvauksen takia on pään ympärillä tänään Doloresista saapuneet viskoosihiukset. En ole vielä miettinyt millaiset hiukset tekisin tai kampauksen. Ensin pitäisi keksiä kuuluuko tämä tyttö keskiaikaan vai mahdollisesti nukketaloon, jossa eletään jotain epämääräistä aikaa 1800-luvun lopulla.

Seuraavassa kuvassa 1:24 tyttö.



Kokoa merkkaa tuossa vieressä myös Doloresista saapunut silkkilanka. Aika saman pituiselta näyttää.

Vartalot on nyt tehty vanusta ja langasta - 1:24 nukella pääasiassa langasta. Huopa oli päässyt loppumaan ja ei varmaan olisi paksuutensa takia toiminut pienemmässä. Kasvot maalasin vesiväreillä, saa nähdä kauanko maalaukset pysyy. Toisaalta, eipä pitkään kuivunut vesiväri ihan pienestä kosteudesta lähde ellei hankaa.

Näistä tuli molemmista nyt vähän tuollaisia mutrusuita, mutta olkoon sitten sellaisia. Katsotaan millaisilta näyttävät sitten, kun on tukat päässä ja jonkinlaiset mekot ommeltu. Kengät muotoilin tällä kertaa jalkaan, joten ne pitäisi maalata.

Here are the two newest ladies painted. I used aquarelle colors an for pictures I have put on some viscose hair. The first picture is of 1:12 lady and the second picture from 1:24 lady.

Mielenhäiriö - mittakaavan muokkausta

Sain sitten jostain päähäni, että haluan tehdä nuken mittakaavassa 1:24. Oli pakko kokeilla miten se oikein onnistuu. No, ei oikein hyvin. Tässä ensimmäinen yritykseni.



Josta siis tuli ihan normikokoinen eli 1:12. Kuvassa leidi pötköttää jo aiemmin esitellyn Carringtonin kirjan mittakaavan päällä. Eikä se tosiaankaan näytä pienemmältä. Mutta ei hätää, kyllä tällekin daamille jostain paikka löytyy.

Seuraava yritys.



No, ei sekään oikein onnistunut. Pää kädet ja jalat ovat auttamattomasti liian suuret. Mutta ehkä tälle naiselle ura urkenee linnanrouvan hovikääpiönä. Jos en sitten saa sitä vaatteilla ja hiuksilla istumaan 1:24 muottiin.

Yritys numero kolme.



Kolmas tekele on tuo oikeanpuolimmainen tuossa hävyttömän huonossa kuvassa. Mallina käytin tässä vaiheessa tyttären Lego Belville -nukkea, joka mittausten mukaan oli suunnilleen oikeaa kokoa. Seuraavassa kuvassa vielä koko naisjoukkio, malli mukaan lukien.


Nyt sitten olisi edessä se iki-ihana kasvojen maalaaminen. Tällä kertaa ajattelin rohkeasti kokeilla vesivärejä. Eihän nukkea sitten passaa paljon kosteilla sormilla käsitellä eikä tukkaan hiuslakkaa suihkia, mutta maalasin tässä ennen joulua sen joulukuvaelman Joosefin vesiväreillä ja jotenkin niillä oli helpompi tehdä. Johtuu varmaan siitä, että valmiitä sävyjä on enemmän ja ne ovat ohuempia kuin akryylimaalit (laiska tekijä ei jaksa ohentaa värejä).

Niin, ja rengaspaidasta on yksi kappale valmis, toinen lähes puolessa ja hihat puuttuu. Mutta kyllä se siitä.

I wanted to try smaller scale and here are the results. The first was total failure and suitalbe for 1:12 scale. The second one was smaller, but she has totally too big head, hands and feet. Maybe she is a little woman (sorry, I don't know the right word for this) who was making jokes in medieval castle?

Laukkaa ratsu reima

Neito on lähtenyt kesäiltana karkuun alituisesti valvovia vanhempia ihmisiä. Eihän nuoren neidon sovi lähteä ratsastelemaan yksin. Eikä ainakaan pelkässä korsetissa - alushame korvissa.

Neito on joulukuvaelmassa esiintynyt Maria. Muuta roolia hänelle ei ole vielä keksitty, mutta eiköhän sinne keskiaikaisen linnan rouvaskamariin mahdu noita neitoja kosijoita odottelemaan ja kirjontatöitä tekemään. Nukke on siis Heidi Ottin käsialaa, korsetti ja alushame itse tehtyjä.

Hevosen ohjeista ja kaavoista kiitokset kuuluvat Veeran talliin.

Hevosen materiaalina on askarteluhuopa. Täyte on polyesterivanua ja silminä helmet. Harja ja pään etuosan valkea läikkä on tehty huovutusvillasta. Kaviot on balsaa. Jalkojen sisällä on paksua Tiimarin alumiinilankaa, joten niiden asentoja voi vähän muutella. Ei ole oikein todenmukainen väritys tällä kopukalla, mutta ihan hyvä ensimmäiseksi tekeleeksi, joka siis valmistui joskus viime talvena.

Haaveena olisi tehdä Veeran ohjeiden mukaan myös satulaa yms, mutta tämän hetkinen ajatus on tehdä tästä pollesta ritarille heppa, jolla hän voi ratsastaa turnajaisiin. Jostain pitäisi vaan löytää kuvaa millaisia satuloita ne keskiajalla käyttivät. Olen ymmärtänyt, että aika massiivisia nykyisiin verrattuna, sillä sellaisen rautakasan kantaminen on takuulla vaatinut aika jykevää satulaa.

Here is my first hand made horse. The intructions are from Veeran Talli. The riding lady is from Heidi Ott collection wearing hande made corset and petticoat.