tiistai 17. marraskuuta 2009

Extremeilyn jatkoa

Extremeily (yhdistelmä sanoista extreme mineily :-) on jatkunut viime ajat. En tajua mikä pikku masokisti minussa asuu, kun pitää tällaista alkaa näpertämään? Mutta olisko se haasteellisuus, mikä siihen sisältyy.

Tällaisia olen mm. saanut aikaiseksi.
Lady in scale 1:48. She is only 3,4cm high.



Nukke on todellisuudessa paljon kauniimpi, mutta näin pienten esineiden kuvaaminen näyttää olevan jo ihan kokonaan oma taiteenlajinsa. Nukke on tehty massasta ja sille on muotoiltu jonkinlaiset kasvonpiirteetkin. Maalaukset on tehty akryylivärillä. Hiukset ovat Doloresin nuken hiusta (ei muuten montaa suortuvan pätkää tarvittu noin minimaaliseen nuppiin). Mekko on puuvillakangasta, joka on liimattu suoraan nukkeen. Ja tosiaan - hameosa on jo nukelle muotoiltu eli massasta. Nukella on pituutta noin 3,4cm.

Rouva poseeraa nukketalon alakerran huoneessa. Lattia on ohutta balsaa, joka on uritettu ruuvimeisellillä matkimaan lautalattiaa ja sen jälkeen petsattu ja käsitelty antiikkivahalla. Matto on kankaalle printattu. Sohva on hiomalla muotoiltu balsasta ja päällystetty kankaalla. Sohvan jalat ovat 1:12 nukketalon oven nupit. Pehmusteita ei ole, vaan sohva on hiottu näyttämään pehmustetulta.

Kirjahylly on ohutta balsaa ja lasiovi nukketalon ikkunalasia. Kirjat on tehty Anna-Carin Betzenin ohjeella (linkki hänen sivuilleen löytyy sivupalkista) ja ne ovat balsaa.

Ikkunaverhoasetelma on liimattu muotoonsa balsalle. En saanut muuten noita laskoksia näyttämään yhtikäs aidoilta. Seinän koristelista on Doloresin nauhaa ja tapetit tulostettu Jim's Printables sivustolla, jossa on joitain malleja myös mittakaavassa 1:48.

Toistaiseksi olen tykännyt tässä mittakaavassa työskentelystä. Päänvaivaa tuottavat tosin kaikki pintamateriaalit, kuten tiiliseinä, mutta ehkäpä ratkaisu löytyy pienoisrautateiden parista...

Niin, talosta tosiaan. Tässä muutama viikko sitten paimensin kotona sairaita lapsia ja leikkelin kokeeksi vanerista mökin. Siitä tuli sitten nelikerroksinen talo, jonka parissa olen ahertanut. Sellainen ongelma tässä kyllä on, että yksittäinen huone pitää tehdä valmiiksi ennen kuin väliseinää tai kattoa voi lisätä. Jälkikäteen on melko mahdotonta saada käsiään mahtumaan huoneisiin ilman, että kaikki tavarat hajoavat.

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Extrememineilyä... ainakin melkein

Pitihän sitä kokeilla tehdä katossänky. Ja sille kaveriksi myös pöytä ja tuoli. Lisäksi olen tehnyt jo paljon muutakin, mutta ei ole niistä vielä valokuvia.

Some furniture in size 1:48.


Ai että mitä ihmeellistä tässä nyt sitten oli? No tietysti se, että nämä huonekalut ovat mittakaavassa 1:48. Seuraavassa kuvassa kymmensenttinen toimittaa mittakaavan virkaa.

Sänky on balsaa. Siinä ei oikeasti ole mitään pehmusteita vaan pehmusteet on muotoonsa hiottua balsaa. Pylväät ovat valmiit puusorvaukset, samoin jalat. Pääty on pitsiä, joka on kovetettu liimalla. Koko komeus on maalattu sitten Revellin kultamaalilla. Sänkypeitto on satiinia ja kirjailut ommeltu käsin. Sängyn mitat ovat ihan suhteessa oikein, mutta pylväistä tuli aika korkeat. En uskaltanut tehdä verhoja, sillä en usko, että olisin saanut laskokset lähimainkaan uskottaviksi.

Matto on kankaalle tulostettu printti. Pöytä on balsaa ja reunakoriste koristenauhaa (samaa nauhaa on sängyn katoksen reunassa. Tuoli on balsapaloista hiomalla tehty ja sen jälkeen päällystetty kankaalla. Koristenauhat reunoissa ovat kirjontalankaa.

Näitä ei voi tehdä flunssaisena - ei uskalla paljon yskiä tai aivastaa työpöytään päin...