Huonekaluprojekteja

Etuseinän tekemisen ohessa olen tehnyt muutamia huonekaluja.

I have also made some furniture.

Ensin tein noista tuon pöydän, sitten tuolit, nojatuolin ja peili on viimeisin. Pöydän materiaalina on Tiimarista ostettu puinen ovikyltti ja siihen laitetut valmiista puusorvauksista tehdyt jalat. Olen käsitellyt sekä pöydän että tuolit petsillä ja antiikkivahalla. Tuolit ovat vähän eri mallia, mutta tämä talohan onkin sellainen maaseutuhuvila, johon on kertynyt kaikkea vähän eriparista kalustetta. Tuoleissa olen käyttänyt mittoina samaa kirjaa, jota aiemmin sängyssäkin. Muotoilut on kyllä enempi vähempi omasta päästä. Kieltämättä melko haasteellista saada niitä suoriksi...

Nojatuolin ohje on kirjasta "Making upholstered furniture in 1:12 scale". Lainasin kirjan kirastosta tässä joku viikko sitten.

Hmm... huomaa kyllä mikä kuva on otettu salamalla ja mikä ilman. Tuolin materiaali on vanerilevyä, täytteet leikattu vanhasta vauvan superlonpatjasta ja päällys puuvillakangasta. Jalkoina valmiista puusorvauksista leikatut palaset. Tiedoksi: tämän tuolin tekemiseen meni viikko. Enpä olisi uskonut.

Aiemmin olen topannut noita huonekaluyritelmiä vanulla, mutta superlon toimi paljon paremmin. Ainoa ongelma sen kanssa on sopivan leikkausvälineen löytäminen. Ellei nyt satu omistamaan valmiiksi juuri sopivan paksuista superlonlevyä (kuten 0.5cm).

Viimeisin tekele on tämä peili.

Peili on Doloresin peiliarkkia (millä te leikkaatte tuota peiliä? Mattoveitsen kanssa oli tosi vaikeaa ja saksit saivat peilin säröille) ja raamit ovat ohutta vaneria ja koristelu ohutta koristenauhaa. Raamien väritykseen käytin sellaisia askarteluliikkeestä ostamiani Rub-On -metallivärejä (täältä voi käydä katsomassa millaiset ne on, minulla ovat nuo "Bright Colors").

Värit ovat koostumukseltaan vähän kuin rasvainen luomiväri ja ne laitetaan pintaan ihan sormilla hankaamalla. Ihmeen hyvin toimivat tuossa, vaikka siinä oli se nauhakin. Liimakohtiin ei kyllä oikein hyvin tarttunut. Tarkoitus oli käyttää Revellin pienoismallimaalia, mutta luuloistani huolimatta en ollut ostanut kultaa ja eihän sitä tietysti voinut odottaa kauppaan pääsyä, kun oli aikaa ja inspis tuollaisen tekemiseen.